Viiru, Pesonen ja Kososen kukko Tuusulan Krapilla



Pienten taikapiiri kutsuttiin katsomaan Keski-Uudenmaan Teatterin Viiru, Pesonen ja Kososen kukko Tuusulan Krapille. Iloisesti otimme kutsun vastaan vaikka ensin vähän ihmettelin millä me autottomat Helsingistä Tuusulaan menemme kesäteatterille. Helsingistä olisi päässyt bussillakin helposti mutta me vähän retkeilimme, kävelemällä ja potkupyöräilemällä Keravan juna-asemalta Tuusulaan. Näin päästiin tutustumaan meille ihan uuteen kaupunkiin. Olemme esikoisen kanssa nähneet kerran aiemminkin Viirun ja Pesosen teatterissa ja kirjoja luimme jossakin vaiheessa tosi ahkerasti ja pienemmänkin kanssa katseltiin vähän kirjoja ennen esitystä. Sinänsä esitykseen olisi varmasti hyvin päässyt mukaan vaikkei hahmoja olisi tuntenutkaan. Katsomo oli onneksi katettu koska esityksen aikana satoi. Näyttelijät vetivät silti hienosti vaikka Viirun komea häntä näytti aika lailla kastuvan esityksen aikana.


Tämä esitys oli siitä upea, että sekä Viirua (Anna-Leena Sipilä), Pesosta (Seppo Halttunen), Kososta ja Kososen kukkoa Robinia (Jari Hämäläinen) ja Rilla kanaa (Kasper Kaijanen). Siinä useita vuosia sitten muualla nähdyssä esityksessä nimittäin Viiru kissakin oli nukke ja jotenkin se oli vähän valjua niin paljon kun nukketeatterista yleensä pidänkin. Krapin esityksessä riitti jo ennen kukkoa kunnon seikkailu tunturivaelluksineen, jännittävine teltassa yöpymisineen ja kalajuttuineen. Esityksen aikana kun se oli jo aika pitkällä tajusin, etten ollut vielä kurkkinut kelloa. Se oli aika poikkeuksellista sillä vaikka miten uppoutuisiinkin esityksiin on itsellä usein silti mielessä jaksaakohan perheen pienin ja kuinkakan kauan on vielä aikaa jäljellä. Nyt hän oli juuri optimaalisesti ehtinyt nukkua päiväunet ja katseli esitystä todella tyytyväisenä, kommentoiden ja kysellen uteliaasti eikä tarvinnut miettiä jaksaako hän 50 minuuttisen.

Meidän kaksivuotiaan suosikkki esityksessä oli Rilla kana, seitsemänvuotias piti Kososesta ja laulusta kukon kidan tukkimiseksi ja minua nauratti ehkä kaikkein eniten hulvaton käkikello. Kokeneet näyttelijät vetivät esityksen varmoin ottein mutta myös nuori Kasper Kaijanen oli oikein mainio roolisaan Rillana ja muiden kanojen ohjaajana. Juteltiin lasten kanssa esityksen jälkeen, että esityksessä ei ainakaan meidän mielestämme ollut mitään pelottavaa. Sinänsä jo perheen pienimmäiset voi ottaa mukaan. Kotona pienempi lapsi halusi iltasatuna lukea Viiru, Pesonen ja Kososen kukko kirjaa ja muisteli esiystä mielissään.



Pari kuvaa, jotka nappasin kiireessä esityksen jälkeen.

Ehdimme vähän katsella ympärillemme Krapin alueella ja esityksen jälkeen kävimme syömässä ravintola Mankelissa. Kesäteatteri on aika hauskassa maisemassa ja ulkopuolella on pieni leikkipaikka lapsille, minigolf ratakin olisi ollut lähellä. Tuusulan järven rannallahan olisi vaikka mitä kulttuurikohteita niin teatteri käyntiin voi yhdistää halutessaan myös muita kivoja vierailuja ja herkuttelua.

Teatterin lähialueen maisemissa leikkimässä.


Esityksiä Tuusulan Krapilla 10.7.2016 saakka.


Liput esitykseen saatu lahjoituksena teatterilta. 

Kommentit