Lempivuodenaikani on kesä, joka nyt tuntuu menneen ihan liian nopeasti. Hyvänä kakkosena tulee omissa suosikeissani onneksi syksy. Elokuu on ihan paras kuukausi. On vielä lämmintä, syksyn sato alkaa olla valmiina ja uudet haasteet ja tapahtumat odottavat. Mutta nyt tulikin yhtäkkiä jo syyskuu, eikä sekään huono kuukausi ole. Tämä syksy on itselleni ja myös lapsille muutoksen aikaa. Olen saanut olla kahden lapseni kanssa pitkään kotona vaikka heidän pitkähkön ikäeronsa vuoksi ehdin olla välillä myös työelämässä. Pian on kuitenkin kolmisen vuotta yhtäjaksoisesti kotona vierähtänyt. Nyt kolkuttaa kuopuksen kolmivuotispäivä lähitulevaisuudessa, esikoisesta on tullut pieni koululainen ja uudet tuulet puhaltavat omassa elämässäni. Minusta tulee taas opiskelija. Tai oikeastaan en kyllä koskaan opiskelua lopettanutkaan sen jälkeen kun valmistuin aiemmin sosiaalityö pääaineenani. Nyt opiskelen sitten toista kaukaisen nuoruuteni haavetta, kansatiedettä. Olen aika innostunut. Nämä opinnot tarjoavat paljon mielenkiintoista pohdittavaa esimerkiksi arjesta, kulttuurista, juhlasta ja historiasta. En tiedä tulevatko opintoni näkymään blogissani mutta kenties löydän niistä kättä pidempää tähänkin puuhaan. Se on vielä epäselvää vietänkö vain välivuosia kiehtovasta ja työn imultaan vahvasta mutta kieltämättä myös raskaasta sosiaalityöstä vai suuntaudunko ammatillisesti kohti jotain ihan uutta. Ehkä voisin löytää myös jotakin sellaista työtä, jossa voisin yhdistää kaksi erilaista aluetta. Syksy tulee varmasti olemaan kiireinen mutta toisaalta siihen mahtunee myös sateiden ja pimeyden mukanaan tuomia kotihetkiä, kuten elokuvailtoja ja satujen lukua. Meillä on tiettyjä kirjoja, joita luetaan yleensä syksyisin ja joulua odotellessa. Ja halloween tai kekri, jota koitan siinä ensiksi mainitun sivussa lapsilleni mainostaa lienee joulun ja uuden vuoden juhlinnan jälkeen lasteni isoin suosikki vuotuisjuhlien saralla.
Mutta sitten niihin kaikenlaisiin esitteisiin ja syksyn lastentapahtumiin. Olen näin netinkin aikakaudella esitteiden keräilijä ja räpistelijä. Vaikka nettiä tulee selattua ahkerasti, hahmotan paperisia esitteitä ehkä vielä vähäsen helpommin. Lopulta lähinnä paperiseen kalenteriin asti päätyneet merkinnät auttavat oikesti muistamaan jonkun tapahtuman. Hankinkin näin syksyisin Helsingin kulttuuritalojen ja monen muunkin laitoksen esitteet, joista osan selailen hiirenkorville ja merkitsen kynällä merkintöjä siitä, minne voisi mennä.
Muutama poiminta, tällä kertaa vain kahdesta Helsingin kulttuuritalosta, yksinkertaisesti siksi, että on ollut jo kauan tarkoitus kirjoittaa tämä teksti mutta kiireiden alla se on jäänyt ja nyt tuo mokoma vielä jokin aika sitten karkasi keskeneräisenä. Joten tässä siis hätäinen paikkaus, jatkoa kenties seuraa toisella kertaa.
Annantalolla on tarjolla vaikka mitä, esimerkiksi, Teatteri Hevosenkengän vierailut: Kani untuvakerä ja Maalaishiiri ja cityhiiri ja Teatteri Pikku kulkurin vierailut. Sunnuntaitreffeillä on mielenkiintoista ilmaista puuhaa perheille. Tulevana viikonloppuna sunnuntaina 4.9 esimerkiksi aiheena juhlat.
Runokuu tapahtuman yhteydessä kävin pian kolmivuotiaan kanssa katsomassa kahvilassa olevia Elsa ja Lauri kirjojen kuvitusnäyttelyä, Tunnetila näyttelyä ja Sanna Karlsson-Sutisnan näyttelyä. Jälkimmäisen taulut olivat mielestäni aivan upeita ja satumaisen vangitsevia mutta omalle lapselleni ilmeisesti aika "vaikeita". Tunnetila oli omasta mielestäni ihan mielenkiintoinen mutta lastani näyttelyssä jännitti erityisesti tilassa Runokuun ohjelmistoon kuuluvana esiintynyt klovni (joka hänkin mielestäni esiintyi hienosti eikä ollenkaan pelottavasti) ja oli muutenkin varmaan jo väsynyt reissusta, jonka kohokohta hänelle oli maukas pulla Annantalon ihanassa kahvilassa ja halusi nopeasti pois näyttelystä. Luulen, että jos esikoinen olisi ollut mukana olisi lapsilla yhdessä pumpuli pöllynnyt mutta yksin en saanut kuopusta tähän innostettua yrityksestä huolimatta. Tässä näyttelyssä on myös pumpuliterapiaa tarjolla syksyn mittaan. Se olisi varmaan kiehtovaa. Myös kiva Naperokino jatkaa tänäkin syksynä perjantaisin kello 10-12.
Malmitalolla on syksyn mittaan esimerkiksi mahdollisuus nähdä useita lasten elokuvia ja katsella vaikka Nukketeatteri Sampon ja Linnateatterin esityksiä. Lasten etnosoi! juhlitaan perinteiseen tapaan isänpäivänä sunnuntaina 13.11. Nyt tulevana lauantaina olisi tarjolla kaikille sopivaksi mainostettu Lastenooppera Hopeinen lusikka. Tämä olisi varmasti itselle oikein mukava ja ehkä sivistäväkin, ihan jo siksi, että oopperan saralla olen itse ihan vasta-alkaja.
Millaisia kulttuuritapahtumia tai käyntikohteita teillä on lasten kanssa suunnitteilla syksylle? Onko teillä lasten kanssa kotona tai päiväkodissa tiettyjä traditioita syksyn vietosta esimerkiksi askartelujen tai lukemisten osalta?
Kommentit
Lähetä kommentti