Taidehallin Niki de Saint Phallen näyttely lasten kanssa




Tein viime viikolla lasten kanssa pikapyrähdyksen Taidehalliin. Meillä meni näyttelyssä noin viisi minuuttia. Vaatteiden vaihdossa kului vähän enemmän aikaa kuin  näyttelyssä eli olimme varmaan reilun vartin sisällä Taidehallissa. Korviani punoitti lämpimiä vaatteita pukiessa lähtiessä koska kolmevuotias oli sitä mieltä, että yksi työ oli kakanvärinen kakkatyö, täynnä kakkaa ja pelkkää kakkaa  ja teki tämän kyllä tiettäväksi kaikille läsnäolijoille.

Niki de Saint Phallen näyttelystä on ollut paljon juttuja lehdissä ja blogeissa. Esimerkiksi Kaisa Viljasen kirjoittama Helsingin Sanomien juttu taiteilijasta on mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen ja avaa hyvin de Saint Phallen taiteen feministisiä ja antirastisia teemoja. Näyttelyä kierrellessä huomaa kyllä heti, että ihan peruskauraa teokset eivät ole. Keskityn tässä pikatekstissä kuitenkin lähinnä siihen millainen kokemus näyttely oli vauhdikkaan kolmevuotiaan ja rauhallisemman seitsemänvuotiaan kanssa.  Pienempää kiinnostivat erityisesti yläpuolella kuvissa näkyvät rakennukset. Nostin häntä kurkistelemaan näitä eri kuvakulmista ja noissa on todella paljon kaikkea mielenkiintoista, tunnelia, kuvaa, muotoa ja väriä jos minkälaista. Taulut myös jatkavat samaa tematiikkaa ja näyttely onkin aikamoinen visuaalinen elämys. Vanhempi lapsi olisi teoksiin jo ihan eri tavalla jaksanut keskittyä ja hänellä oli myös kysymyksiä esimerkiksi teosten painosta ja ampumisteoksista näyttelyssä.


Ja kyllä aion käydä näyttelyssä itsekseni uudelleen. Olen itse tarvittaessa aika nopea multitaskaaja. Suoriudun varmaan  hyvin vartissa näyttelykierroksesta jos menen yksin. Tällöin on myös mahdollisuus keskittyä enemmän myös niihin "rumempiin" ja ehkä enemmän pohdintaa herättäviin taideteoksiin, esimerkiksi juuri siihen työhön, joka oli kolmivuotian mielestä kakkatyö. Minulle jäi siitä vain etäinen muistikuva. Luultavasti meikäläisen olisi myös kannattanut säästää kuvien ottaminen tuohon tilaisuuteen ja kirjoittaa tämä juttu vasta sitten. Mutta eipäs huijata! Tällaista vinohkoa kuvakulmaa syntyy kun kiireehtii perässä katsomaan, ettei kolmevuotias ehdi koskemaan jotain mittaaamattoman arvokasta. Ja ei, ei hän koskenut mihinkään teoksista vaikka kysyi kyllä monta kertaa saisiko koskea, sen verran herkullisia nuo rakennelmat kyllä ovat. Ja kyllä kuvakulmani ovat välillä joka tapauksessa hiukan vinoja eli sitten harmitaisi vielä enemmän kun yksin sellaisia napsisi. Joten seuraavalla käynnillä kamera suosiolla kotiin ja nauttimaan ja pohdiskelemaan vaan ihan rauhassa.


Suosittelen näyttelyä pientenkin lasten kanssa varsinkin jos on Museokortti, jolla pääsee näyttelyyn ilmaiseksi. Normaalisti lippu maksaa 10 euroa, alennuslippu 7 euroa ja alle 18-vuotiaat pääsevät näyttelyyn ilmaiseksi. Näyttely on avoinna tiistaisin 11-18, keskiviikkoisin 11-20, torstaisin ja perjantaisin 11-18 ja  lauantaisin ja sunnuntaisin 11-17. Näyttely on avoinna 20.11 asti. Museon nettisivuilta löytyy myös mielenkiintoista ohjelmatarjontaa kuten joojaa näyttelyssä.

Kommentit