Sateenkarikala ja kimalteleva opetus

Marcus Pfister (2017) Aina ei voi voittaa, Sateenkaarikala (alunperin Der Regenbogenfisch lernt verlieren). Suomentanut Maisa Tonteri. Helsinki: Lasten keskus.

Marcus Pfisterin Aina ei voi voittaa, Sateenkaarikala on akvarellimaisen kaunis, herkin värein kuvitettu teos. Kirjassa aiheena on yhteisen leikin ilo mutta toisaalta vaikeat tilanteet, joita erilaisiin leikkitilanteisiin usein liittyy.

Kirjassa Sateenkaarikala leikkii piilosta uuden ystävänsä Punaevän ja muiden säihkykalaparvessa elävien kalaystäviensä kanssa. Leikki ei suju Sateenkaarikalan odotusten mukaan. Ensin hän ei löydä ketään ystävistään. Tämän jälkeen hänet itsensä löydetään välittömästi. Löytäjä on vieläpä Pikku Sininen, joka on nimensä mukaisesti nuori kala, jolla ei ole vielä paljon kokemusta piilotteluleikistä.

Kirjassa taustan väri elää tunnelmien mukaan. Useimmiten se on kuvattu  sinisen sävyissä, mutta kun Sateenkaarikala suuttuu, on tausta punainen. Kun Sateenkaarikala tajuaa olleensa epäreilu, ja että tilanne on mahdollista korjata, ja hölmöilystä huolimatta ei ystävä  jättänyt, muuttuu maailma toiveikkaan keltaiseksi. Kalat on kuvattu  hyvin ilmeikkäästi ja heidän suunsa ja silmänsä ovat hyviä tunnepeilejä. Punaevä on kirjassa diplomaatti, joka selvittelee vaikeita tilanteita. Hän rauhoittelee pettynyttä Pikku Sinistä, keskustelee Sateenkaarikalan kanssa ja  kehottaa häntä anteeksipyyntöön.

Vierastan vähän opetuksellisuutta lastenkirjoissa. Lapsia se ei kuitenkaan tunnu kirjoissa haittaavaan. Sateenkaarikalassa opetusta löytyy kauniissa paketissa. Myös kalojen suomujen kimallus mietitytti itseäni. Pohdin onko se liian disneymäistä. Lapset pitivät tästä lisäefektistä. Kolmevuotias halusi heti kuulla kirjan uudestaan. Meillä tämän kirjan teemat siitä, että aina ei voi voittaa ja ehkä ihan erityisesti se, että myös toisen onnistumisesta kannattaa iloita, ovat ajankohtaisia ja tätä tullaan varmaan lukemaan paljon.

Ajattelin, että kun tämä kirja on meillä saavuttanut saturaatiopisteensä voisimme viedä sen päiväkotiin. Päiväkodin arkeen tällainen kaunis, kimaltelulla houkutteleva, nopeasti luettava kirja, josta on helppo herätellä keskustelua uskoakseni sopisi hyvin.

Tämä kirja vaikuttaa siltä, että kolmevuotias haluaa kuunnella tätä moneen kertaan peräkkäin.   Tulemme varmasti lukemaan myös muita kirjoja tästä Marcus Pfisterin luomasta sarjasta.

Haluaisitteko uppoutua vähän syvemmälle Sateenkaarikalan teemaan? Sateenkaarikala kuuluu Nukketeatteri Sampon ohjelmistoon. Syksyllä sitä esitetään ainakin 26.9 klo 10.15 Sellosalissa  Espoossa. Olen kirjoittanut esityksestä täällä. Tähän esitykseen pohjautuvaa levyä Lauluja Kristalliriutalta voi ostaa Nukketeatteri Samposta. Meillä kummatkin lapset muistivat esityksen tätä kirjaa lukiessa ja he muistelivat esimerkiksi sitä, että Sateenkaarikalalla oli aiemmin vielä enemmän kiiltäviä suomuja.

Jos haluatte tietää, mitä kimalteleville suomuille tapahtui kannattaa etsiä käsiin sarjan kirjoja ja/tai käydä katsomassa tuo teatteriesitys.

Kirja on saatu pyynnöstäni kustantajalta.