Muhaned Durubi ja Katri Tapola |
Esittelen kirjan, joka on etukannen alusta takakannen loppuun timanttinen vaikka mosaiikkinen kuvaisi sitä kai paremmin. Osallistuin Teoksen kevään kirjojen pressiaamiaiselle, jossa esiteltiin myös suomalais-arabialainen kuvakirja, Siinä sinä olet. Haastateltavina olivat kirjan kirjoittanut Katri
Tapola ja sen kuvittanut Muhaned Durubi. Aya Chalabee on kääntänyt
kirjan arabiaksi ja kirja on täysin kaksikielinen.
Katri Tapola on useissa lastenkirjoissaan kuvannut eri ikäisten
lasten touhuja ja sisäistä maailmaa ansiokkaasti ja kiehtovasti. Pienen prinsessasadun ja Pienen prinssisadun Kaisa ja Pauli saivat Toiveretkeen ystäväkseen arabiprinssi Salaman. Toiveretki syntyi kun turvapaikanhakijoita tuli Suomeen aikaisempaa enemmän. Tapola
kertoi Siinä sinä olet -kuvakirjan syntyneen kun hän seurasi läheltä vastaavan tyyppistä
tilannetta omassa ystäväpiirissään. Durubi kertoi, että hän pystyi itsekin poliittisena pakolaisena samastumaan kirjan kokemuksiin ja perheen ikävään. Kirjoittajan, kuvittajan ja kääntäjän yhteistyö on tällaisessa kirjassa
iso prosessi ja Tapola ja Durubi kertoivat siitä, miten heidän
yhteistyönsä myös muokkasi tarinaa.
Kirjan tarinassa myötäeletään pienen tytön, Saman, kokemuksia ja
kaipuuta kun isä on kaukana ja oma tulevaisuus epävarma. Tapolan kieli
on runollista ja sanoja on säästetty niin, että jokainen niistä vaikuttaa
punnitulta. Kymmenenvuotias lapseni osasi arvostaa tätä kirjaa.
Erityisesti hän kehui kirjan isän viisautta. Kirjassa on rankka aihe.
Silti siinä on epävarmuuden keskellä myös lämpöä ja toivoa. Kirjasta
välittyy viesti siitä, miten huolten jakaminen keventää niitä. Lapsen
tunteille annetaan sijaa. Kaukana olevia saa kaivata mutta heidät voi
tuntea myös lähellä etäisyydestä huolimatta.
Kustannustoimittaja Matias Kuokkanen haastattelee Katri Tapolaa ja Muhaned Durubia. |
Kirjan kansi on kuin anarkistinen karkkipaperi. Koko kirjan kuvitus
lumoaa. Anarkistisuutta voi aistia läpi kirjan mutta kuvituksessa on
paljon muutakin. Jotain modernia ja jotain perinteistä, kaunista ja
rujoa, pastellia ja tummuutta samassa paketissa. Kirjan lehdiltä
löytyvät pienet lumoavat yksityiskohdat kuten pupu, joka on saanut
solmion kaulaansa. Yksityiskohdista huolimatta lasten keskiöön
nostaminen on kuvituksen ansiona.
Kuvituksessa lyövät kättä arjen
konkreettiset asiat, lapsen unelmat, toiveet ja symboliset
merkitykset. Seinissä on piirustuksia kun ei kokemuksille ja tunteille
löydy sanoja. Leija voi lentää vaikkei itse voi. Puhelimeen kohdistuu toivo ja pelko. Se edustaa tärkeitä hetkiä mutta myös mustasukkaisuutta ja
kiukkua. Matkalaukku symboloi pitkään odotettua ja toivottua
matkaa, uutta maata ja mahdollisuutta päästä elämään yhdessä kauan
kaukana olleen isän kanssa. Matkalaukun voi kuitenkin joutua purkamaan vielä monta kertaa.
Mielestäni suomalais-arabialainen kaunis kuvakirja olisi palkinnon arvoinen kulttuuriteko. Itse ostin jo yhden kappaleen lapseni päiväkotiin, jossa on useita arabiankielisiä lapsia, koska omasta kirjastani en malta luopua. Uskon kirjan tuottavan päiväkodissa iloa monille.
Maailmassa on mielestäni välillä pakko olla poliittinen. Tällä kirjalla on arvo lapsen kokemuksen ymmärtämisen, kauniin kielen ja upean, omalaatuisen kuvituksen vuoksi. Näiden asioiden varassa kirja on jo sinällään upea. Useammalle kielelle käännettyjen lastenkirjojen soisi ylipäätään yleistyvän. Omankieliset kirjat olisivat tärkeitä monissa perheissä ja ne tukisivat lasten äidinkielen ja näin myös yleisemmin kielitaidon kehitystä mutta ehkä vielä enemmän kokemusta siitä, että on osa yhteiskuntaa. Jokaista hyödyttää lukea monenlaisista kokemuksista, sellaisistakin, joita ei voi ehkä omalle kohdalleen kuvitella. Monilla lapsilla on kokemuksia ikävästä. Ehkä on kaksi kotia, ehkä
isovanhemmat ovat kaukana, ehkä joku läheinen on kuollut... Uskon, että kirja puhuttelee myös muita kuin pakolaisuudesta tai siirtolaisuudesta kokemusta omaavia lapsia paitsi empatian oppimisen
myös heidän omien vastaavantyyppisten kokemustensa kautta.
Lehteilin tätä kirjaa ensimmäisen kerran lähes samoilla hetkillä kun luin perussuomalaisten kulttuuripoliittista ohjelmaa. Kirjan arvo nousi tätä taustaa vasten vielä korkeammalle kuin ilman tuota toista lukukokemusta. Perussuomalaisten kulttuuripoliittisen ohjelman perusteella tämä kirja olisi melko varmasti monikulttuurista propagandaa, jota he vastustavat. Todellisuudessa esimerkiksi me Helsingin lähiöiden asukkaat asumme monikulttuurisissa yhteisöissä. Minä haluan sanoa ääneen sen, että juuri tällaisia kirjoja tarvittaisiin. Niitä tarvittaisiin paljon enemmän, ja muillakin kielillä, kuin tämä yksi uranuurtaja.
Olen saanut Siinä sinä olet -kirjan arvostelukappaleena Teokselta. Kiitos!
Kommentit
Lähetä kommentti