KAUPALLINEN YHTEISTYÖ LEIKKIEN-KUTSUT
Taikahiekasta saa vaikka lentoliskojen pesän |
Meillä oli jo pidempi aika sitten Leikkien-kutsut, joista kirjoitan vielä myös erikseen. Esittelen kuitenkin meidän suosikkituotteen Leikkien tuotteiden joukosta. Kyseessä on taikahiekka. Taikahiekka oli meille tuttu tuote jo ennen kutsuja. Esikoinen taisi tutustua tuotteeseen leikkipuiston kerhossa. Tilasin sitä meille kotiin joskus vuosia sitten naapurin pitäessä Leikkien kutsut, vaikken tuolloin itse päässyt paikalle. Kummatkin lapset leikkivät hiekalla mitä
mielikuvituksellisempia leikkejä. Erityisesti meidän kuopus on rakastanut taikahiekkaa pienestä pitäen.
Taikahiekka on niin monipuolista ja monikäyttöistä, että itse pidän siitä tosi paljon. Aika rentouttavaa sitä on aikuisenkin hypistellä. Sellaista touhuamista jossa aikuisena voin sanoa itsekin hyvin viihtyväni. Mutta etu on myös se, että lapset viihtyvät homman parissa itsekseen pitkiä aikoja. Taikahiekka on luovuuteen innostavaa, yksinkertaistaa, helppoa ja kestävää. Voisinpa sanoa, että taikahiekka on meiltä löytyvistä leluista suosikkini.
Meillä on alkuvuodesta sairastettu aika paljon ja sairaspäiviä on kertynyt kaikille perheen jäsenille. Kun pienin oli flunssan kourissa kotona, oli hänen suosikkipuuhiaan rakentaa askartelualustan päälle taikahiekasta pesä dinosauruksille ja lentoliskoille. Meillä tuohon tuli vielä mukaan vähän sellainen käpylehmäteemakin. Ennen joulua nimittäin lumi oli niin raskasta, että lähiseudun männyistä tipahteli oksia yhtenä päivänä ihan hurjasti. Me toimme yhden ison oksan parvekkeelle ja koristelimme siitä meidän "joulukuusen". Olemme hävittäneet joulumäntymme pikkuhiljaa irrotellen siitä oksia dinosaurusleikkiin. Männynkävyt ovat sitten munia tai ruokaa, mitä milloinkin. Ja oksat tietenkin suojaavat dinoja munineen.
Heinolan kaupunginmuseon leikkihuoneen taikahiekkapöytä |
Törmäsin taikahiekkaan myös viime kesänä Heinolan museossa Pienet piimäsuut
-näyttelyssä. Siellä oli kiva leikkihuone ja lapseni innostui kovasti
taikahiekkaleikistä. Taikahiekan käyttömahdollisuudet ovatkin aika
rajattomat.
En ole varma onko Heinolassa museossa tällä hetkellä vastaava leikkihuone mutta mielestäni melko yksinkertainen huone, jossa oli muun muassa piirtely ja taikahiekkaleikkimahdollisuus toimi erinomaisesti. Lisäksi sieltä löytyi nykyvanhempien lapsuudesta hyvinkin tuttu jääkiekkopeli, jota omat lapseni kokeilivat ensimmäisen kerran. Lapseni viihtyivät hyvin tuossa leikkitilassa.
Taikahiekka on ollut meillä monta vuotta eikä ole mennyt juuri
miksikään. Lisää tilasin lelukutsuilta mutta emme ole edes vielä ottaneet uutta hiekkaa käyttöön koska tuntuu, että lapsille riittää vähempikin määrä. Vuosien saatossa hiekka on vähän vähentynyt
leikin tiimellyksessä. Kun on kerätty hiekat huolellisesti leikin
jälkeen, niin kiitettävä kasa sitä on kuitenkin vielä tallella.
Sain kutsujen pitäjältä Hanna Sajasalolta hyviä ohjeita hiekan säilytykseen. Olen pitänyt sitä tiiviissä rasioissa jottei se kuivu. Kuulemma tämä ei ole tarpeen, Hannalla itsellään hiekka oli mukana nätissä pahvirasiassa. Ei tuosta omasta säilyttämistavastani tosin ole varmasti ollut haittaakaan ja ehkä parempi jatkossakin olla tarkka sillä muuten meillä helposti kävisi niin, että hiekka jäisi vaikka useammaksikin päiväksi jonnekin lojumaan ja lopulta vain leviäsi ympäri asuntoa. Tämän tiedon jälkeen olen kuitenkin rennommin antanut lasten jättää keskeneräisen leikkinsä niile sijoilleen. Ja todellakin hiekka on pysynyt aivan hyvänä vaikka dinosaurukset olisivat yöpyneet taikahiekkakasassa. Taikahiekan voi kuulemma myös pakastaa välillä puhdistamismielessä. Se voisi olla fiksua koska meillä hiekalla on tosiaan leikitty hirmuisen monta kertaa ja myös flunssan kourissa kuten äsken juuri kerroin.
Sain kutsujen pitäjältä Hanna Sajasalolta hyviä ohjeita hiekan säilytykseen. Olen pitänyt sitä tiiviissä rasioissa jottei se kuivu. Kuulemma tämä ei ole tarpeen, Hannalla itsellään hiekka oli mukana nätissä pahvirasiassa. Ei tuosta omasta säilyttämistavastani tosin ole varmasti ollut haittaakaan ja ehkä parempi jatkossakin olla tarkka sillä muuten meillä helposti kävisi niin, että hiekka jäisi vaikka useammaksikin päiväksi jonnekin lojumaan ja lopulta vain leviäsi ympäri asuntoa. Tämän tiedon jälkeen olen kuitenkin rennommin antanut lasten jättää keskeneräisen leikkinsä niile sijoilleen. Ja todellakin hiekka on pysynyt aivan hyvänä vaikka dinosaurukset olisivat yöpyneet taikahiekkakasassa. Taikahiekan voi kuulemma myös pakastaa välillä puhdistamismielessä. Se voisi olla fiksua koska meillä hiekalla on tosiaan leikitty hirmuisen monta kertaa ja myös flunssan kourissa kuten äsken juuri kerroin.
Jos olet kiinnostunut Leikkien-kutsuista voit ottaa yhteyttä Hanna Sajasaloon (hanna.sajasalo@lelukutsut.fi) Hannan leikkien Facebook löytyy täältä. Suosittelen häntä lämpimästi esittelijäksi. Hänellä on paljon tietoa myymistään tuotteista ja selvästi hän itse on ihastunut tuotteisiin, joita myy. Lisää tietoa Leikkien-kutsuista löytyy täältä.
Onko taikahiekka teille tuttua? Mitä teidän lapset siitä tekevät?
Leikkien lelukutsujen kanssa tehdyn yhteistyön kautta sain alennuksen tilauksestani.
Itse en ihan hirveästi tykkää taikahiekasta. Musta tuntuu, että jossain vaiheessa se aina leviää ympäri lastenhuoneen lattiaa ja sitten sitä löytyy sukanpohjista viikkotolkulla :D On tuo kuitenkin miellytävämpi vaihtoehto kuin perinteinen muovailuvaha.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Meillä taikahiekkaleikkiä leikitään yleensä olohuoneessa, joten sotkun määrä on ehkä hiukan helpommin kontrolloitavissa. Ja itse olen kyllä aika huoleton siisteyden suhteen yleensäkin. Se varmaan edistää taikahiekasta pitämistäni. Toisaalta kovin paljon meillä ei kyllä ole edes hiekkaa päässyt karkuun. Nelivuotias kyllä jo leikkii aika siististi. Muistan kyllä, että kun ensimmäisen kerran leikimme taikahiekalla ja pienempi lapsista oli aika pieni olivat katastrofin ainekset ilmassa jopa omilla boheemeilla kriteereilläni.
PoistaMä itse asiassa pidän myös muovailuvahasta. Se on niitä touhuja, joissa olen mielelläni itsekin mukana kun mikään leikkijä en varsinaisesti lasteni kanssa ole. Omat muovailuvahasuosikkini ovat mehiläisvahapohjaiset Stockmar ja Wennström. Niissä on tosi kauniit värit ja ovat kovia (jopa niin kovia, että tarvitsee lämmintä vettä pehmittämiseen). Eivät siis siinä määrin sekaannu keskenään kuin monet muut vahat. Monista muovailuvahoista kyllä tulee lopulta kauheata ruskeaa mössöä. Ja sitten se saattaa vielä olla herkästi jossain legoukossa kiinni, niin, ettei irtoa edes oikein millään. Se on kyllä ällöä!