Kiinalaisia juttuja ja vähän muutakin

Meillä on ollut tammikuussa mahdollisuus tehdä pieniä kurkistuksia kiinalaiseen kulttuuriin. Kävimme katsomassa Sytkyjen teatteriesityksen Puutarhasatuja, josta kirjoitin täällä. Tänä vuonna Helsingin Kiinalaisen uudenvuoden juhlaa vietetään 27.1.2017. Ohjelmaan kuuluu esimerkiksi Muumilaakson lauluja Kiinasta. Annantalolla avautuu 27.1 näyttely Juhlien vuosi. Näyttely on avoinna 7.5.2017 asti ja sinne on vapaa pääsy. Me kävimme  eilen Annantalon tiilitehtaalla ja kurkistimme ovelta parhaillaan rakentuvaa näyttelyä. Kannattaa varmasti mennä käymään! Näyttelyyn liittyvä ensimmäinen tapahtuma on jo tulevana viikonloppuna. Annantalolla juhlitaan 29.1   Sunnuntaitreffeillä kiinalaista uutta vuotta. Tämä ei nyt liityy kiinalaiseen uuteenvuoteen mitenkään mutta Tiilitehdas oli todella mukavahenkinen tapahtuma ja tehtaita on tulossa lisää. Sunnuntaina 29.1 ja 5.2 klo 12-15 olisi myös tiilentekomahdollisuus. Pajassa voi tehdä ja koristella oman tiilensä savesta. Näistä tehdään myöhemmin Annantalon pihalle taidetta. Kaikki tiilet myös nimetään ja päivätään, osin tulevaisuuden arkeologien iloksi. Kummatkin lapseni tekivät omat tiilensä. Pienempi tosin onnistui rei'ittämään tiilensä niin huolellisesti, että sen säilyminen ulkona välillä kostean kylmissä ja välillä lämpimissä olosuhteissa saattaa olla haastavaa. Oli kuitenkin hienoa nähdä, miten hänkin alun epäilemisen jälkeen innostui saven käsittelystä. Ylipäätään kuulimme, että tämä on kokeilu, jota ei ole aikaisemmin Suomessa tehty eikä taideteoksen kestosta ulko-olosuhteissa näin ole vielä taattua tietoa.

Mika Waltari (teksti), Leena Lumme (kuvitus) Kiinalainen Kissa 2008. Helsinki: WSOY.

Mutta sitten takaisin Kiinaan ja samantien myös menopaluu Pariisiin. Kun olimme nähneet Sytkyjen esityksen sattui kirjastosta käsiini mielenkiintoisen näköinen satu, Mika Waltarin Kiinalainen kissa.  Kiinalainen Kissa on ilmestynyt osana Waltarin satukokoelmaa alunperin jo 1932 ja uusintapainoskaan ei ole mikään tuore kirja. Sinuhe Egyptiläisellä, monia, minua muiden mukana ihastuttanut, Waltari ei ollut koskaan käynyt Egyptissä. Aikana, jolloin matkustamista kannattaa pohtia myös ekologiselta kannalta on ihana löytää esimerkkejä siitä, miten nojatuolimatkailukin voi johtaa vaikka minne. Epäilen, ettei Waltari käynyt myöskään Kiinassa. Ranskassa hän kuitenkin matkusti ja kiinalaisen kissan tarinan kertoja kertookin kirjan lopussa kuulleensa tarinan Pariisissa liioittelevalta, suurelta, viisaalta ja laiskalta Souzou kissalta, joka oli väittänyt tunteneensa Kiinalaisen kissan henkilökohtaisesti. 

Kiinalaisella Kissalla on komea pitkä häntä ja jo ristiäistensä aikaan hän osoitti olevansa älykäs tietäessään heti emon tuodessa hiiren, että niitä syödään. Kiinalainen kissa ei kuitenkaan ylpisty ja turmellu kaikesta saamastaan ihailusta huolimatta. Hän on tiedonhaluinen ja kuuntelee viisaiden Manda-Riinien tarinoita. Näin hän kuulee pienestä ja mitättömästä Euroopasta, jossa on ihmeellinen kaupunki, Pariisi. Kiinalainen Kissa lähteekin laivalla seikkailulle kohti Pariisia. Pitkä laivamatka on kissalle  melko uuvuttava sillä hän joutuu taistelemaan hurjaa rottayhdyskuntaa vastaan ja saa naarmuja ja kuhmuja. Lopulta väijytystaistelu johtaa siihen, että rottien kuningas Paljashäntä IV jää kiinni. Kiinalainen kissa kykenee  tuntemaan sääliä viisasta ja älykästä rottien kuningasta kohtaan ja neuvottelee rauhansopimuksen, jonka perusteella jäljelle jääneet rotat jättävät laivan ja siirtyvät  asumattomalle saarelle.  

Kun laiva lopulta tulee satamaan juoksee kissa yhtä soittoa pitkän matkan Pariisiin. Pariisissa kissa onkii ja onkii ja saavuttaa suurta mainetta myös ylioppilaiden joukossa. Niin se nautti kunniaa ja imi itseensä viisautta ja ymmärrystä. Eikä se tullut ylpeäksi tai itserakkaakkaksi, ei suinkaan, se ymmärsi liian hyvin, miten vähäpätöistä ja ulkonaista kaikki kunnia ja kultamitalit olivat. Se haluaa palata Kiinaan ja viettää Lootuksensyöjän elämää. ... sillä Lootuksesyöjät tietävät kaiken ja ovat nähneet kaiken ja ymmärtävät kaiken. Ja juuri sen tähden he tietävät, että kaikkein paras on istua ja uneksia ja imeä isovarvastaan Sinisen tai Vaaleanvihreän Joen rannalla. Kiinalainen kissa on perinteisistä saduista ja filosofiasta ammentava tarina.  Leena Lumme on tehnyt lumoavan ja humoristisen kuvituksen tähän  filosofiallaan hurmaavaan kirjaan, joka antaa aihetta myös arvopohdintoihin. Satu sopii monenlaisille kuulijoille sillä matkaseikkailut, taistelut ja toisaalta filosofiset pohdinnat tarjoavat varsin monipuolista kuuntelemista.