Mahtavan upea Into parrakas vauva!

Kuva: Tero Vihavainen

Meidän perheen osalta Hurraa! - festivaali alkoi sunnuntaina. Olin kolmevuotiaan kanssa Annantalolla loppuunmyydyssä salissa katsomassa KLAPS klassista lapsille ry:n Into parrakas vauva  - satuoopperaa. Yleisö, sekä lapset että aikuiset, vaikuttivat haltioituneilta esityksestä. Jouni Bäckström Into vauvana ja Emmi Hatjasalo Hunaja nallena tekivät mielettömät roolisuoritukset. Esitys on sellainen, johon lasten on helppo samastua mutta myös aikuisia esitys viehättää. Tähän vaikutti sekä aihe että esitystapa. Ihminen joka ei ole oikein selvästi lapsi eikä aikuinen, vaan parrakas vauva, joka poimii välillä  isoin, välillä pienin ottein parhaita paloja kummastakin ikävaiheesta, on helposti samastuttava hahmo. Tässä Kalevalan mennen tullen lukevassa vauvassa, joka ei kuitenkaan nallen kanssa halua kasvaa aikuiseksi on varmasti paljon ajassamme puhuttelevaa. Leikki ja mielikuvitus värittävät tätä esitystä. Pekka Vuoren lastenkirjaan perustuva teksti on taipunut mahtavasti lauluiksi ja lavalla on milloin laivaseikkailu, milloin tulivuorenpurkaus tai sirkus. Esiintyjät tuntuivat antavan kaikkensa. Yksi lapsi yleisössä kommentoi, että parrakkaalla vauvalla on hikipisaroita. Hikipisarat ovat tietenkin vain yksi pieni asia kokonaisuudessa, mutta ne saavat tässä arviossani symboloida sitä vaikeasti tavoitettavaa kaikkensa antamista.

Monesti on vaikea arvata, mikä lapsista on esityksessä  kaikkein hienointa. Tällä kertaa arvasin oikein oman lapseni osalta. "Savu ja savukone" sanoi kolmevuotias esityksen jälkeen asiastaan varmana! Esityksessä tuli savua savukoneesta heti alussa ja lisää myöhemmin. Lapselleni tämä oli ihan uusi kokemus ja myös moni muu lapsista yritti tohkeissaan pyydystää savua. Myös elävä musiikki esityksessä oli todella hieno asia. Ja pianoa soittavan Anna Noran täpäkkyys toi esitykseen hyvän lisämausteen.



Itseäni viehätti tosi paljon myös se, että aulaan oli tuotu pieni näyttely Pekka Vuoren Into parrakas vauva kirjasta. Tämä olisi oikein mukava konsti useammissakin esityksissä tuoda esille sitä, miten moninaiset kulttuurintuotteet kytkeytyvät yhteen. Esitykseen valosuunnittelun tehnyt Helena Roivainen oli alun perin keksinyt idean tyttärensä lapsuuden lempikirjan näyttämölle tuomisesta. Meillä Vuoren kirjoista on tutustuttu vain Korvatunturi - Tarinoita Joulupukin valtakunnasta kirjaan. Tämä Into parrakas vauva on kyllä sellainen, johon kannattaisi varmasti tutustua myös. Meillä on  enemmän luettu Pekka Vuoren tyttären Julia Vuoren kirjoja ja aloin jo itsekseni miettiä esityksen aikana, miten mahtavan esityksen joku saisikaan tehtyä Sika-sarjakuvien pohjalta. Asiaan hiukan tutustuttuani huomaisin, että Sika-sarjakuvasta onkin tehty baletti. Tulisipa vielä jotain uuttakin mitä pääsimme katsomaan! Mutta tämähän on toinen tarina, Sika-sarjakuvista voisin kirjoittaa toiste! Tästä Intosta, parrakkaasta vauvasta voin sanoa, että tosi hieno esitys! Uskon, että tämä esitys voi hurmata monen sellaisen, jonka ensiajatus oopperasta on pölyinen tai tylsä. Olen tämän tekstini kanssa siinä mielessä myöhässä, että Hurraa! - lasten ja nuorten festivaalin osalta Into Parrakkaan vauvan esitykset ovat nyt menneet mutta toivottavasti tätä on mahdollista nähdä vielä jossakin muualla.



Kommentit