Närpiäiset seikkailevat nyt myös teatterissa

Kuva: Toivo Heinimäki

Närpiäiset lienee tuttu kaikille Pikku Kakkosen katselijoille. Eilen Närpiäiset oli mahdollista nähdä ensiesityksenä myös teatterissa. Tarkemmin sanoen  Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Olen televisiosta ihastellut Närpiäisten satumaailmaa, sen värejä ja näyttelijäntyötä. Toisaalta olen myös vähän vierastanut televisiosarjassa toistuvaa kinastelua ja piikittelyä.

Teatterissa tulevat esille sekä Jassoon että Joltakullan ominaiset, hyvin erilaiset, piirteet ja heillä on myös ristiriitoja. Enemmän on kuitenkin kyseessä yhteinen seikkailu ja tarina käsittelee ensi sijassa ystävyyttä. Yksinäisyys ja toisten tarjoama tuki ja apu ovat myös olennaisia tarinassa. 

Jassoo ja Joltakulta ovat tiellä kohti Tuomentuoksusen Sisämaassa pidettäviä syntymäpäiviä. Perillä olisi tarjolla vaikka mitä ihanaa, tivolista lähtien. Matkallaan he kohtaavat viekkaan Räähkän, joka aiheuttaa kiistoja ja valehtelee. Räähkä esiintyy heille viattomana Tuotasena, vaikka hänen tarkoituksena on estää syntymäpäiville pääseminen. Mutta millainen Räähkä lopulta on, ilkeä vai surullinen?


Kuva: Toivo Heinimäki

Kuusen kävyksi pukeutunut Tuija Rantalainen avasi Närpiäiset.  Käsiohjelmassa hän kertoo, että laulujen säveltäminen näytelmään on ollut helppoa ja hauskaa. Laulut ovatkin hauskoja mutteivät heppoisia. Ne jäävät mieleen ja ovat iskeviä. Varmasti moni katsoja on vielä menossa tivoliin pää pyörimään spontaanien esitysmuistojen ajamana. Musiikki on Närpiäisnäytelmässä mukana luonnollisena, innostavana osana. Musiikkikohtaukset ovat sen verran lyhyitä, että esitys sopii varmasti niillekin lapsille, jotka eivät  pidemmistä lauluista esityksissä välitä.

Teatterissa pelataan kielellä ja sillä, miten eri tavoin eri sanat eri ihmisille (ja närpiäisille ja muille metsän olennoille) aukenevat. Räähkän kieli on kiinnostavasti omanlaistaan ja sanaleikkejä syntyy vaikka tähtikuvioista.

Lavastus esityksessä on yksinkertainen mutta kiinnostava, tähtikuvioineen ja sienineen. Lisäksi Närpiäisten laukuista löytyy monenlaista kiinnostavaa, tarinaa eteenpäin vievää, tavaraa. Kapsäkin lavan tähtitaivaan alla oli hyvä olla esityksen ajan taikaretkellä. 

Menin katsomaan esityksen nelivuotiaan kanssa. Istuimme permantopaikoilla melko takana. Annoinkin lapselle luvan seistä sylissäni jos hän haluaisi nähdä lavalle paremmin koska se ei haitannut kenenkään takana olevan näkyvyyttä. Hän seisoi ison osan esityksestä, mikä kertoo siitä, että hän oli hyvin innostunut esityksestä. Hän ja muut lapset myös kommentoivat välillä innolla Räähkän puijaukset havaittuaan.  


Kuva: Toivo Heinimäki

Työryhmä on tehnyt hyvää työtä. Ohjaaja Olli Mononen ja käsikirjoittaja Mervi Pynnönen ovat mielestäni hyvin onnistuneet tuomaan Närpiäiset televisosta teatteriin niin, että katsoja tunnistaa hahmot, mutta esityksessä ei olla jääty televisiosarjan vangiksi. 

Minna Kivelä, Noora Peltokukka ja Veera Railio tekevät hyvät roolisuoritukset. Liekö osin upean puvun  ja naamion ansiota mutta erityisesti Räähkän hahmo liikutti ja kiehtoi itseäni. Pukuja ja päähineitä on ollut Katja Anttilan ja Anu Kaukolan johdolla tekemässä iso joukko Stadin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoita. Ja jälki on kyllä komeaa.

Me emme olleet koskaan ennen käyneet Teatteri Kapsäkissa vaikka se lienee lähin ja helpoimmin saavutettavissa oleva teatteri meille. Kapsäkki sijaitsee  ihan lähellä Sörnäisten metroasemaa. Teatterista jäi mielikuvaksi mutkattomuus ja luontevuus.  Menemme siis ilman muuta sinne toistekin! Myös ravintola Kapsäkistä, jossa piipahdimme pullalla ja mandariinilla, jäi kiva fiilis. Sieltä löytyi  tintamareski Närpiäisaiheella omia kuvia varten.

Närpiäset kestää noin 40 minuuttia ja sitä suositellaan kolmivuotiaista eteenpäin. Esityksiä on Kapsäkissä tulossa vielä 10.2, 11.2 ja 18.2 klo 14. Liput esityksiin maksavat 13,50-22,50 euroa (plus toimitusmaksun).

Lippumme esitykseen on saatu Kapsäkista. Lisää tietoa Närpiäisistä ja muista Kapsäkin esityksistä löytyy Kapsäkin nettisivuilta.

Kommentit

  1. Olipa mukavaa ja palkitsevaa lukea tämä blogiteksti. Kunpa kirjoittajan nimi näkyisi. Terv. "Räähkä" eli Railion Veera

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiva, että kirjoituksesta oli iloa. Toivottavasti moni löytää esitykseen! Hyvä muistutus muuten, ettei kirjoittajan nimi näy. Pitäisikin joskus täällä blogissa esittäytyä muutenkin kuin Pitsinä. En ole nimittäin varsinaisesti koskaan pyrkinyt käyttämään salanimeä. En ole vain tullut ajatelleeksi asiaa sen enempää. Mutta nimeni on siis Piia Myllykoski.

      Poista

Lähetä kommentti