Kesällä mennessämme Designmuseoon kyseli vanhempi lapseni onko museossa, jossa olimme aikoinaan käyneet esimerkiksi Tarzan-näyttelyssä nyt jotakin, mitä voisimme mennä katsomaan. Hyvä kysymys! Olin nimittäin aktiivisesti unohtanut koko Päivälehden museon kun olin olettanut Somecity - vapaus viestiä näyttelyn olevan suunnattu vähän vanhemmille lapsille kuin omani. Päätimme käväistä katsomassa, mitä museosta löytyy. Heti sisään päästyämme työntekijä vakuutti, että kyllä puuhaa varmasti löytyy ja lapset olivat ilahtuneita näyttelystä.
Pienetkin vieraat oli huomioitu hyvin, esimerkiksi mahdollisuudella pelata lautapelejä, keilailla ja heitella renkaita heittopeliin. Ilahduin itse siitä, ettei näyttely ollutkaan niin virtuaalinen kuin olin kuvitellut. Siellä ei ollut ollenkaan esimerkiksi tietokonepelejä, joilta ei olla enää turvassa edes kirjastossa. Anteeksi tämä pelikieltoinen purkaus. Niilläkin toki on paikkansa. Itseäni vain harmittaa kovasti, että meidän ennen kirjojen lukemista tai leikkiä sisältäneet kirjastoreissut ovat muuttuneet pelaamiseksi tai pelivuoron kärkkymiseksi pienillekin lapsille suunnatun koneen äärellä! Yksi parhaista jutuista näyttelyssä oli tietenkin mahdollisuus kuvata itse somistettuja pehmokoiria, kuvien tulostaminen ja mahdollisuus seurata säkkituoleilla löhöillen omia ja toisten kuvia katossa sijaitsevasta pilvestä. Myös emojien piirtäminen kiinnosti lapsia. Painokellarin koneita oli lapsista mielenkiintoista käydä katsomassa mutta kovin pitkään emme siellä viettäneet. Ja museon vessoista löytyy muuten kivat muumipeilit!
Museossa oli rauhallista. Niin on muuten ollut aina meidän siellä useissa eri näyttelyissä vieraillessa. Seitsemänvuotiasta kiinnosti myös museon tarjoama informaatio ja taisi pienempääkin naurattaa kuva seinällä olevasta koirasta, joka kertoo lähes kyynelsilmin harmistaan kun hänen puskapissakuvaansa on jaettu instagramissa. Näyttely haastaakin pohtimaan esimerkiksi kiusaamista sosiaalisessa mediassa. Vanhempana ja bloggaajana riittää itsellekin näissä asioissa pohdittavaa. Itse mietin blogin aloittamista pitkään, osin siitä syystä, että mietin haluanko ja voinko nostaa lapsiani esille blogissa. Itse ymmärrän sekä niitä, jotka kertovat hyvin henkilökohtaisia asioita omasta elämästään ja lapsistaan että niitä, jotka varjelevat omaa ja lastensa yksityisyyttä hyvin tiukasti. Näihin teemoihin olisi näyttelyssä voitu mennä vieläkin syvemmälle ja tähän varmaan museossa tarjolla olevat opastukset varmasti antavatkin mahdollisuudet. Somecity onkin varmasti erinomainen vierailukohde paitsi perheille myös esimerkiksi koululuokille.
Päivälehden museo on ilmainen. Museo on avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 11-17. Somecity on nähtävillä 30.10.2016 saakka.
Mekin tykkäsimme tästä näyttelystä kovasti ja samalla tavalla hieman ohimennen päädyimme kurkkaamaan, olisiko näyttelyssä mitään sopivaa 6- ja 10-vuotiaalle. Ja onhan siellä! Meidän suosikkimme oli koronan pelaaminen. Aiomme vierailla tuolla toistamiseenkin. :)
VastaaPoista