Puuhaa Herra Hakkaraisen parissa pidemmäksikin ajaksi



Mauri Kunnas (2016) Herra Hakkarainen harhateillä. Etsi ja löydä. Helsinki: Otava.

Olen hankkinut lapsille paljon erilaisia puuhakirjoja ja he ovat saaneet niitä myös lahjoiksi. Suurin osa on ollut mainioita, osa vähän vähemmän innostavia. Karkeasti puuhakirjat voi mielestäni jaotella kahteen kategoriaan: Ensimmäiseen ja siihen parempaan kategoriaan kuuluvat ovat niitä, jotka lapset tekevät alusta loppuun hetkessä. Hetken kesto voi vaihdella esimerkiksi muutaman tunnin lähes yhtäjaksoisesta työskentelystä  esimerkiksi pariin viikkoon, jona aikana puuhakirjaa tehdään säännöllisesti ja innokkaasti lyhyempiä hetkiä. Sitten kun nämä hetket ovat kuluneet on puuhakirja valmis. Tämän jälkeen sillä ei ole enää juuri muuta käyttöä kuin joko säästää se muistona tai laittaa paperinkeräykseen. Toisen kategorian puuhakirjoissa muodostavat ne, joista lapset tekevät ehkä yhden tai kaksi tehtävää ja jonka jälkeen ne jäävät pyörimään kaappeihin, pöydille tai lattioille. Sanomattakin on selvää, että paitsi,  että tämä ehkä kertoo siitä, että meillä on liikaa puuhakirjoja, nämä jälkimmäisen kategorian puuhakirjat ovat eksyneet alunperinkin väärään osoitteeseen. 

Välillä löytyy sitten virkistäviä poikkeuksia. Puuhatehtäviä, joiden parissa voi viettää aikaa kerrasta toiseen. Nyt löytyi yksi sellainen, kun ostin meille Mauri Kunnaksen kirjan Herra Hakkarainen harhateillä. Tässä on parasta se, että kirja todennäköisesti säilyy siistissä kunnossa ja luultavasti on kierrettävissä uusille innokkaille lukijoille kun omat lapset eivät sitä enää jaksa lukea. Toki tästä kirjasta voisi esimerkiksi ympyröidä löytämänsä Herra Hakkaraiset ja Hämähäkki-Heikit. Ainakaan omille lapsilleni tämä ei kuitenkaan ole tullut edes mieleen vaan on tyydytty katselemiseen, osoittelemiseen ja kertomiseen. Kirjassa siis seikkaillaan Kunnaksen tutuissa kuvakirjamaisemissa. Aukeamilla on paitsi etsintä- ja laskentatehtäviä myös tehtäviä, joissa lukijoita pyydetään keksimään ja kertomaan erilaisia pieniä tarinoita kuviin liittyen. Nämä vaikuttavat tosi hyviltä. Tämä on kirja, jonka äärellä lapset pääsevät itse kertomaan ja pohtimaan ja itse voi huvittua heidän jutuistaan. Tällainen lukutuokio sopii hyvin välillä iltasadun korvikkeeksi. 

Tästä pienestä osiosta kirjan ensimmäistä aukeamaa on tähän mennessä meillä irronneet kaikkein hauskimmat jutut. Arvannette miksi!


Kun seitsemänvuotias mielellään kuuntelee Hobittia ja kolmivuotiaan suosikkeja ovat esimerkiksi Miina ja Manu voi ajoittain olla hiukan haastavaa löytää sellaista luettavaa joka sopii kummankin intresseihin.  Tämä kirja osuu hyvin sellaiseen rakoon kun iltasatuhetki kummankin lapsen kanssa jää yhden vanhemman vastuulle. Meillä tämän kirjan ihastuneeseen vastaanottoon varmasti vaikutti se, että Kunnaksen kirjat ylipäätään tuntuvat toimivan varsin eri-ikäsillä. Herra Hakkarainen, joka täysin tietämättään joutuu seikkailuun jos toiseenkin on meillä ollut oikeastaan kaikkien perheenjäsenten suosiossa ja hänen unissakävelyään on seurattu aiemminkin useista kirjoista.



Ps. Tiesittehän, että Ylen Elävästä arkistosta löytyy sympaattisia Koiramäki-kirjoihin perustuvia animaatioita.

Kommentit