Joka joulu ilmestyy lukuisia joulukirjoja. Monet lasten joulukirjoista noudattavat luukkukalenterin periaatetta siinä mielessä, että ne koostuvat 24 luvusta, joista voi lukea yhden päivässä. Toki lukea voi halutessaan enemmänkin, kuten meillä yleensä tuppaa käymään. Onneksi vaihtoehdot eivät lopu kesken ja monen jouluisen lastenkirjan voi halutessaan tietenkin lukea 24 osassa, vaikkei se tätä jakoa noudattaisikaan. Tässä esittelen kuitenkin muutaman kirjan, joissa on käytetty tätä 24 lukuun jaottelua. Esittelin jo aiemmin tämän joulun uutuuden joulukalenterikirjojen saralla, oivallisen, Tonttu Toljanteri -kirjan. Nyt aion kirjoittaa muutamasta mukavasta vanhemmasta joulukalenterikirjasta.
 |
| Sirkka Knuuttila (teksti). Taru Castrén (kuvitus) Rosmariini ja joulun taika 2007 Helsinki: Kolibri. |
Aloitan Sirkka Knuuttilan kirjoittamasta ja Taru Castrénin kirjoittamasta kirjasta Rosmariini ja joulun taika. Muut kirjat seuraavat sitten tasa-arvoisesti kirjoittajan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Rosmariinin tarina saa etusijan koska se on ollut meillä niin valtavan suosittu. En tiedä, onko tämä kirja kaikkein paras koskaan ilmestynyt joulukalenterikirja, mutta meillä tästä on muodostunut joulukalenterikirjojen klassikko. Luemme paljon jouluisia kirjoja joulun alla, mutta tämä ainakin luetaan vuodesta toiseen. Taisin ostaa kirjan jo esikoista odottaessani ja sitä onkin luettu hänelle jo melko pienestä lähtien. Yleensä on luettu luku päivässä mutta muutaman kerran joulua odotellessa kirja on myös luettu alusta loppuun ja vielä aattona uudestaaan kokonaan.
Rosmariini -kirjassa hurmaa jännittävän kiehtova tarina. Kirjaan on myös kirjoitettu todella taitavasti vahvat naisroolit. Tonttutyttö Rosmariinin perheen maustesopassa on aikamoinen määrä lapsia. Rosmariinin lisäksi Minttu, Neilikka, Muskotti, Salvia, Timjami, Kaneli, Kamomilla ja Vanilja ja tonttupoika Lipstikka. Rosmariini on neuvokas, reipas ja sydämellinen tonttutyttö, joka muun muassa harrastaa hurjaa mäenlaskua suksilla. Uteliaisuutensa ja rohkeutensa vuoksi hän päätyy välillä vaarallisiin tilanteisiin, kuten lasten nähdessä hänet kurkinta- ja urkintaretkellä. Kirjan varsinainen seikkailu muodostuu kuitenkin joulupukille kateellisen noitanaisen Anelma Alviina Myhkyränryömän päähänpistojen selvittelystä. Kirjassa päästäänkin pakenemaan vankeudesta noidan mökistä, pelastamaan kaltoin kohdeltua kissaa ja etsimään kadonnutta joulun taikaa. Jännitystä riittää siis jokaiselle päivälle ennen joulua, ja pikkuisen vielä aatollekin. Kirjassa kiehtoo myös se, ettei pahuuskaan ole yksioikoista ja ketään hallitsevaa. Rosmariinin diplomaattisten neuvottelutaitojen ansiosta päästään lopussa viettämään hauskaa joulua koko porukassa myös Anelman liittyessä seuraan. Castrénin kuvitus on värikkään hersyvää ja sopivan vauhdikasta. Tämä kirja löytyy myös äänikirjana, mikä on monessa tilanteessa käytännöllistä. Omaamme en nyt vain mistään tähän hätään löytänyt, niin sen tekijätietoja en pysty nyt antamaan.
Rosmariini -kirjassa hurmaa jännittävän kiehtova tarina. Kirjaan on myös kirjoitettu todella taitavasti vahvat naisroolit. Tonttutyttö Rosmariinin perheen maustesopassa on aikamoinen määrä lapsia. Rosmariinin lisäksi Minttu, Neilikka, Muskotti, Salvia, Timjami, Kaneli, Kamomilla ja Vanilja ja tonttupoika Lipstikka. Rosmariini on neuvokas, reipas ja sydämellinen tonttutyttö, joka muun muassa harrastaa hurjaa mäenlaskua suksilla. Uteliaisuutensa ja rohkeutensa vuoksi hän päätyy välillä vaarallisiin tilanteisiin, kuten lasten nähdessä hänet kurkinta- ja urkintaretkellä. Kirjan varsinainen seikkailu muodostuu kuitenkin joulupukille kateellisen noitanaisen Anelma Alviina Myhkyränryömän päähänpistojen selvittelystä. Kirjassa päästäänkin pakenemaan vankeudesta noidan mökistä, pelastamaan kaltoin kohdeltua kissaa ja etsimään kadonnutta joulun taikaa. Jännitystä riittää siis jokaiselle päivälle ennen joulua, ja pikkuisen vielä aatollekin. Kirjassa kiehtoo myös se, ettei pahuuskaan ole yksioikoista ja ketään hallitsevaa. Rosmariinin diplomaattisten neuvottelutaitojen ansiosta päästään lopussa viettämään hauskaa joulua koko porukassa myös Anelman liittyessä seuraan. Castrénin kuvitus on värikkään hersyvää ja sopivan vauhdikasta. Tämä kirja löytyy myös äänikirjana, mikä on monessa tilanteessa käytännöllistä. Omaamme en nyt vain mistään tähän hätään löytänyt, niin sen tekijätietoja en pysty nyt antamaan.
 |
| Riikka Juvonen (2004) Adventin aikaan. Helsinki: Suomen Pipliaseura ry. |
Riikka Juvosen kirja Adventin aikaan tarjoaa hiukan erilaisen seikkailutarinan kuin suurin osa muista lasten kalenterikirjoista. Se sopii perheisiin, joissa tunnustetaan kristinuskoa tai halutaan tutustua kristillisiin perinteisiin. Itselleni se on uusi tuttavuus (vaikka onkin ilmestynyt jo 2004) ja olen toistaiseksi lukenut sen vain itsekseni. Pidän Juvosen kuvituksista ja oikeastaan siksi tämä kirja lähti alkusyksystä kirpputorilta mukaani. Kirjassa kerrotaan joulun odotuksesta kuvaten Joosefin ja Marian matkaa Beetlehemiin.
Kirjaan on saatu kauniisti esille sellaisia teemoja kuin enkelit, toisista välittäminen, hyvät teot, edesmenneiden läheisten muistaminen ja lepääminen joulun aikaan. Lähes jokaiseen lukuun kuuluu joku tämäntapainen viisaus Yhdessäolo kuuluu joulun aikaan. Kukaan ei mielellään vietä juhlaa yksinään. Oma ystävä on kaikista lahjoista parhain. Tämä on myös kirja, joka koskettaa siksi, että siinä kerrotaan odottavan ja synnyttäneen äidin yleismaailmallisista kokemuksista. Joulusta jouluun tarina koskettaa osittain siksi, että moni äiti elää edelleen vaikeissa olosuhteissa ja lapsia syntyy tien päällä vaellettaessa kohti toivottua turvatumpaa tulevaisuutta. Luulen, että tämä kirja ei välttämättä innosta lapsiani kovinkaan paljon mutta ajattelin silti tarjota sitä luettavaksi heille. Pidän jollain tavoilla kirjan hiljentymistä ja rauhoittumista tukevasta sanomasta, sillä itse olen sellainen, että olen välillä liiankin touhukkaasti järjestämässä meille kaikenlaista menoa ja meinikiä. Tässä kirjassa kehotetaan rauhoittumaan ja vaikka vain lämmittelemään ja askartelemaan koko päivä sisällä.
Kirjaan on saatu kauniisti esille sellaisia teemoja kuin enkelit, toisista välittäminen, hyvät teot, edesmenneiden läheisten muistaminen ja lepääminen joulun aikaan. Lähes jokaiseen lukuun kuuluu joku tämäntapainen viisaus Yhdessäolo kuuluu joulun aikaan. Kukaan ei mielellään vietä juhlaa yksinään. Oma ystävä on kaikista lahjoista parhain. Tämä on myös kirja, joka koskettaa siksi, että siinä kerrotaan odottavan ja synnyttäneen äidin yleismaailmallisista kokemuksista. Joulusta jouluun tarina koskettaa osittain siksi, että moni äiti elää edelleen vaikeissa olosuhteissa ja lapsia syntyy tien päällä vaellettaessa kohti toivottua turvatumpaa tulevaisuutta. Luulen, että tämä kirja ei välttämättä innosta lapsiani kovinkaan paljon mutta ajattelin silti tarjota sitä luettavaksi heille. Pidän jollain tavoilla kirjan hiljentymistä ja rauhoittumista tukevasta sanomasta, sillä itse olen sellainen, että olen välillä liiankin touhukkaasti järjestämässä meille kaikenlaista menoa ja meinikiä. Tässä kirjassa kehotetaan rauhoittumaan ja vaikka vain lämmittelemään ja askartelemaan koko päivä sisällä.
 |
| Sirpa Karjalainen, toimittaneet Eeva Halonen ja Leena Järvenpää, kirjassa kuvitusta Virpi Liinojan ja Riitta Rantatalon kynistä, Joulupukin kotiluolan kokoelmista, yksityiskokoelmien ja Museoviraston historian ja kansatieteen kuva-arkistoista (2002) 24 askelta jouluun. Helsinki: Oy Satusiivet / Lasten Parhaat Kirjat. |
Kansatieteilijä Sirpa Karjalaisen kirjoittama teos 24 askelta jouluun on mielestäni hyvä tietokirja luettavaksi joulua odotellessa. Rehellisyyden nimessä emme ole minään joulunalustana kahlanneeet tätä kirjaa alusta loppuun, vaikkei kirjassa nyt edes niin hirveän paljon asiaa ole ja sivujakin vain 37. Ehkä lopulta tänä jouluna luemme sen alusta loppuun kokonaan. Olen kuitenkin iloinen, että tämä kirja löytyy meidän omasta hyllystä. Kirjassa nimittäin on jokaiselle päivälle annos jouluun ja sen odotukseen liittyvää tietoa. Kirja onkin kiva ja hyödyllinen jos haluaa vaikka tarkistaa, mitä Annan tai Lucian päivän perinteisiin kuuluu tai millaisia ovat joulukorttien lähettämisen ja joulukuusen perinteet ja mitä yhteyksiä onkaan Pyhällä Nikolauksella ja Joulupukilla. Mukana on lauluja, arvoituksia ja pieniä runoja. Omista lapsistani tämän kirjan maukkainta ja parasta antia on ehdottomasti siinä esitelty sähköpähkinäleikki, joka on yksi heidän suosikkipeleistään. Siinä pöydälle asetetaan pähkinöitä, tai kuten me olemme joskus soveltaneet, rusinoita, karkkeja tai jotain muuta pientä tosi hyvää. Yksi leikkijä menee pois ja sillä aikaa toiset valitsevat sähköpähkinän. Takaisin tultuaan saa sähköpähkinän etsijä, tai tässä tapauksessa oikestaan välttelijä, alkaa syödä pöydän herkkuja. Syöminen jatkuu kunnes hän tarttuu sähköpähkinään, jolloin on seuraavan herkuista nauttijan vuoro poistua paikalta. Pöytä syödään tyhjäksi ja voittaja on se, joka sai syötyä eniten. Tosin meillä ei ole sähköpähkinässä ja vielä vähemmän -suklaassa tai -karkissa muistettu laskea mitään voittoja, vaan kerrankin kaikki ovat vain nauttineet herkuttelusta ilman varsinaista ajatusta kisan voittamisesta mielessään. Kuvitus kirjassa koostuu esimerkiksi Museoviraston historian ja kansatieteen kuva-arkiston kuvista.
Leena Laulajaisen kirjoittama ja Kristiina Louhen kuvittama Valkoinen karhu ja Joulutähti on puolestaan yksi visuaalisesti kauneimmista joulukirjoista, jonka olen nähnyt. Siinä kiehtoo myös se, että kirjan yksittäiset tarinat karhun matkalta eivät ole kuorrutettuja kaikella jouluisella vaan aihepiirejä on haettu hyvinkin kaukaisista teemoista. Tämä kirja voikin olla oiva valinta myös sellaiselle lukijalle, joka ei halua liikaa hössöttää joulusta joulun alla.
Kirjassa poroja Suomen lapissa vahtiva Joulukarhu lähtee seikkailulle etsimään kadonnutta Joulutähteä. Hän kiertelee avaruudessa, jossa kohtaa monenlaista seikkailua ja satuolentoa. Valkoisen karhun seikkailut ovat siis todellinen läpileikkaus satumaailmaa. Sen kautta pääsee tutustumaan laajasti Laulajaisen omaan tuotantoon ja sadun kaanoniin ylipäätänsä. Vastaan tulee muun muassa tappelussa kilvoitteleva jänis ja uudenvuodentähdistä kiinnostunut lohikäärme. Kirjasta voi myös pienellä houkuttelulla saada innostumaan lapsen, jolle tämäntyyppiset kirjat eivät ole ihan omimmissa intresseissä, jos avaruus puolestaan on erityisen kiinnostuksen kohteena. Matka ei liene turha, vaikka Joulukarhu lähti merta edemmäksi kalaan, kuten lopulta selviää. Valo löytyykin maasta, paikasta, josta sitä ei olisi ymmärtänyt etsiä. Tästä kirjasta on olemassa myös äänikirja.
 |
| Leena Laulajainen (teksti), Kristiina Louhi (kuvitus) (1990, 2. Painos) Valkoinen karhu ja Joulutähti. Helsinki: Tammi. Äänikirja: Leena Laulajainen (kirjoittaja), Jarmo Heikkinen (kertoja) Valkoinen karhu ja joulutähti (2006) Helsinki: Lasten Parhaat Kirjat. |
Leena Laulajaisen kirjoittama ja Kristiina Louhen kuvittama Valkoinen karhu ja Joulutähti on puolestaan yksi visuaalisesti kauneimmista joulukirjoista, jonka olen nähnyt. Siinä kiehtoo myös se, että kirjan yksittäiset tarinat karhun matkalta eivät ole kuorrutettuja kaikella jouluisella vaan aihepiirejä on haettu hyvinkin kaukaisista teemoista. Tämä kirja voikin olla oiva valinta myös sellaiselle lukijalle, joka ei halua liikaa hössöttää joulusta joulun alla.
Kirjassa poroja Suomen lapissa vahtiva Joulukarhu lähtee seikkailulle etsimään kadonnutta Joulutähteä. Hän kiertelee avaruudessa, jossa kohtaa monenlaista seikkailua ja satuolentoa. Valkoisen karhun seikkailut ovat siis todellinen läpileikkaus satumaailmaa. Sen kautta pääsee tutustumaan laajasti Laulajaisen omaan tuotantoon ja sadun kaanoniin ylipäätänsä. Vastaan tulee muun muassa tappelussa kilvoitteleva jänis ja uudenvuodentähdistä kiinnostunut lohikäärme. Kirjasta voi myös pienellä houkuttelulla saada innostumaan lapsen, jolle tämäntyyppiset kirjat eivät ole ihan omimmissa intresseissä, jos avaruus puolestaan on erityisen kiinnostuksen kohteena. Matka ei liene turha, vaikka Joulukarhu lähti merta edemmäksi kalaan, kuten lopulta selviää. Valo löytyykin maasta, paikasta, josta sitä ei olisi ymmärtänyt etsiä. Tästä kirjasta on olemassa myös äänikirja.
Kommentit
Lähetä kommentti