Viidakkoon
Minä ja nelivuotias käynnistimme eilisaamuna SAMPO 2018 festivaalin vietonTsekeistä Suomeen vierailulle tulleen Mowgli lastenesityksen merkeissä.
Jana Vyšohlídová on ilmeikäs nukketeatteritaiteilija, joka esitteli esityksen aluksi hienosti suomeksi. Illalla kuulemma menisi vielä sujuvammin. Rudyyard Kiplingin Viidakkokirjaan perustuvassa esityksessä pieni Mowgli on eksynyt metsään.
Lähes sanattomassa esityksessä oleellisia sanoja ovat hänen nimensä, äiti ja eläinten äänet. Lisäksi intialaistyylinen musiikki vie tunnelman Intian viidakkoon. Osa nukeista kasvaa puista. Yksi söpöimmistä nukeista, karhu, oli oman lapseni mielestä vain tavallinen pehmolelu ja susi taas mahdollisesti viidakkoon eksynyt koira. Oma suosikkini oli ehkä toukka, jota Vyšohlídová kuljettaa hauskasti ja jonka säikky olemus oli hyvin hassu.
Puista ilmestyy eläimiä ja esityksessä nähdään mielenkiintoisia muodonmuutoksia.
Vyšohlídová vetää myös päälleen eläinasun esityksen jännittävimmässä kohdassa. Mowgli on pääsääntöisesti pehmeää ja ystävällistä tunnelmointia sisältävää nukketeatteria, joka sopii myös pienille, mutta metsästävän tiikeri ja tilan pimeä valaistus on kyllä pelottava.
Vyšohlídová vetää myös päälleen eläinasun esityksen jännittävimmässä kohdassa. Mowgli on pääsääntöisesti pehmeää ja ystävällistä tunnelmointia sisältävää nukketeatteria, joka sopii myös pienille, mutta metsästävän tiikeri ja tilan pimeä valaistus on kyllä pelottava.
Pienet tekijät kokemuksen takana
Olemme pian lähdössä taas katsomaan esitystä ja tällä kertaa aion varmistaa, että lapseni syö kunnon aamupalan. Hän kyseli monta kertaa Mowglin aikana koska se loppuu ja valitti esityksestä.
Lopulta esityksen jälkeen selvisi, että hän oli ihan hirmuisen nälkäinen syötyään aamupalalla kehnosti. Niin se on, lasten kanssa, teatterireissun onnistuminen on monesti pienestä kiinni. Aamupalasta, pissalla käynnistä, tunnelmasta, mistä milloinkin. Onneksi lastenteatterissa voi ottaa aika rennosti!
SAMPO 2018
SAMPO 2018 festivaali tarjoaa tosi kiinnostavan kattauksen nukketeatteria. Aion mennä katsomaan niin monta aikuisten esitystä kuin aikataulu antaa myöten. Odotan erityisesti Krepskon Bistro Beyondia ja Kuuman Ankanpoikasen Tuulen viemää. Lisäksi menen tietenkin katsomaan sen toisen lastenesityksen, jota en ole vielä nähnyt eli, Pienen Sinisen ja Pienen Keltaisen. Ohjelmistossa olevista lastenesityksistä voin suositella myös aiemmin näkemiäni esityksiä, musiikkipitoista, upeasti valaistua Laiva on lastattua, ihastuttavaa, mainiosti pikkuisille sopivaa Lennä lennä leppäkerttua ja ehkä erityisesti omaa suosikkkiani Nukketeatteri Ofelian kauniin, herkkää Reetua ja Lolaa.
Festivaalin liittyy myös esimerkiksi näyttelyitä. Festivaalin viralliset sivut löytyvät täältä.
Toinen lipuistamme on saatu blogin kautta. Kiitos!
Kommentit
Lähetä kommentti